LUPA OLLA

Aurinko porottaa armotta ja veden lorina hypnotisoi. Korson Ankkalampi näyttäytyy kauniina keitaana muuten kovin urbaanissa ympäristössä.

Istahdan tuoksuvalle nurmikolle ja menetän ajan- ja paikantajuni. Linnut musisoivat ja puut kertovat salaisuuksia.

Heittäydyn selälleni juuri sopivasti nähdäkseni pääskyn lentävän ylitseni. Tämä innoittaa minut villiin mielikuvamatkailuun siitä, miltä tuntuisi lentää vapaana kuin pääskynen.

Tovin kuluttua havahdun mietteistäni tuntien syyllisyyttä huolettomuudestani. Tässä sitä lorvitaan keskellä päivää vaikka pitäisi olla tehokas! Mikä työmäärä minua odottaakaan, eikä tässä ole edes tietokonetta käsillä. Kännykälläkin pitäisi tavoittaa useita ihmisiä.

Lempeä kesätuuli kuitenkin rauhoittaa minut ja päätän sulkea kännykän kokonaan. Välillä on annettava aikaa itselleen ja juuri nyt minulla on mitä loistavimmat olosuhteet moiseen hemmotteluun.

Päätän tarttua tilaisuuteen ja annan itselleni luvan olla.

Jepa Lugora