Joulusaunan perinteet - lähtemätön osa suomalaista joulua
Joulusauna on suurelle osalle kansasta jouluaaton kohokohta, suorastaan pyhä paikka. Entisaikaan sauna toimi synnytyssalina ja kuolinvuoteena, ja erityisesti se kuului talonpoikien joulunviettotapaan. Niin kutsutut säätyläiset eivät saunomista harrastaneet. Ihme tyypit... no joka tapauksessa se fiksumpi osa kansaa lämmitti saunansa jo edellisenä yönä, jotta kaikki ehtivät aattona saunoa valoisan aikaan (aikamoinen suoritus Suomen kaamoksessa!). Saunassa piti olla hiljaa, jotta seuraavana kesänä ei saisi kimppuunsa äkäisiä itikoita. Auringon laskettua saunan valtasi talon entiset löylyttelijät, eli henkiolennot, joista myöhemmin sitten joulutonttu-legenda on muodostunut.
Sauna vakiintui suomalaiseen kulttuuriin jo 2000 vuotta sitten, keskiajalla ne olivat yleisiä koko euroopassa, mutta euroopassa saunominen katkesi pelkoon tautien leviämisestä. Keskieuroopassa saunaa pidettiin jopa synnillisenä paikkana, ja bordellien peitenimenä. Peseytymättömyys vaikutti valkoisen miehen tuoksuun verrattuna intiaaniin, joka hikoilun jälkeen voiteli itsensä tuoksuvilla yrteillä. Suomessa sauna on puhtauden symbolina tärkeä osa joulun tunnelmaa. Nykyään suomessa saunat tehdään kestäviksi, suomalaisesta puusta, jalolla ammattitaidolla ja niiden tarkoitus on rauhoittaa ja puhdistaa kylpijää. Itse asiassa, seitsemän minuuttia löylyssä vastaa ihmiskehon puhdistumisprosessissa munuaisten 12 tunnin aikana tekemää kuona-aineiden poistotyötä! Ei siis ihme, että saunan jälkeen olo on syväpuhdas, ja se edistää myös terveyttä, kun ei ota turhan kovia löylyjä ja polta nahkaansa.