Starttasimme perjantaina kohti Turkua. Jo ensimmäisten kilometrien jälkeen autossa oli tunnelma katossa. Tiedossa oli varmasti yksi kesän upeimmista viikonlopuista.
Turussa veimme nopeasti kimpsut ja kampsut majapaikkaamme ja lähdimme metsästämään bussia Ruissaloon. Liian pitkän bussi- ja kävelymatkan jälkeen olimme sisäänpääsyportilla. Liput leimattiin ja annettiin takaisin, joka johti pieneen paniikkiin löytäisinkö liparetta kukkarosta enää seuraavana päivänä. Rannekkeet on osa festivaalia ja ne jäi nyt saamatta, outo systeemi, ei voi muuta sanoa.
Matka keskustasta Ruissaloon vei aikansa, joten missasimme ensimmäiset bändit kokonaan. Elämäni ensimmäisen Ruisrockin avasi yhtye nimeltään Dead By Gun. Kokoonpano soitti menevän punk-keikan, mutta yleisöä oli yllättävän vähän. Ilta jatkui Damn Seagullsien tahtiin josta pienen välitankkauksen jälkeen erkanin hetkeksi muusta porukastamme ja lähdin katsastamaan Brittiläisen The Pipettes yhtyeen. Keikka oli hauska, mutta valitettavasti festaroijan aikataulu on kiireinen silloin kun tarjolla on laadukasta musiikkia ja jouduin lähtemään kesken The Pipettesen keikan nähdäkseni Disco Ensemblen. Pojat veti riehakkaan esityksen kuten yhtyeellä on tapana. Jos täytyisi keikka arvostella niin numeroksi läsähtäisi vähintäänkin 8.
Ilta oli todella hyvässä vauhdissa Disco Ensemblen keikan jälkeen. Päädyttiinkin tuntien riehumisen jälkeen "rauhoittumaan" hetkeksi ja katselimme Juliette & Licksiä hiukan kauempana lavasta. Keräsin samalla voimia Billy Talentin keikalle jota olin odottanut perjantailta eniten, enkä turhaan, sillä keikka oli loistava ja jätti hyvät muistot pitkälle talveen.
Billy Talentin keikan jälkeen oli vielä luvassa Amorphis ja The Flaiming Lips. Siinä sitten oli lusittuna, Ruisrockin 2007 perjantaipäivä ja edessä pitkän pitkä vaellus takaisin makuupussille.
Lauantain herätys ei ollut niitä helpoimpia, mutta kahvin ja suihkun avulla sitä freesaantui kummasti. Kummatkin antimet ovat muuten isoa luksusta festivaaliaamuna!!! Eipä siinä sitten kummempaa kun päivä uuteen nousuun ja nokka kohti festarialuetta. Niin no, aluksi täytyi taas taivaltaa pitkä bussi- ja kävelymatka ennen päätepistettä. Aurinko paistoi joten ilman suhteen ei ollut mitään valittamista, vielä….
Perjantain venyminen pitkälle aamuun verotti hieman alkavaa päivää, suunnistimmekin istuskelemaan ja nauttimaan auringosta anniskelutelttaan, jossa vietimme muutaman tunnin mm. pullopyörityksen merkeissä. Telttaan kantautui Ne luumäkien ns. comeback-keikka.
Myönnän, että vasta Ismo Alanko oli ensimmäinen esiintyjä jota oikeasti olin lauantaina kuuntelemassa, enkä suotta, Ismo on vaan aina niin pirun hyvä!!!! Ismon jälkeen siirryimme Niittylavalle, jonne kapusi euroviisuistakin tuttu the Ark.Keikasta jäi ehkä eniten mieleen Ola Salon kultaiset housut.
The Arkin keikan jälkeen aurinko hylkäsi festariväen ja taivaalta alkoi tulla epätoivuttuja pisaroita, jotka muuttuivat ärsyttäväksi sateeksi. Onneksi kuitenkin Valkyriansin letkeä keikka oli teltan suojissa ja illan päätösesiintyjää, Hanoi Rocksia sai kuunnella jo ilman sadetakkeja.
Festarit loppuivat taas ennen aikojaan, virtaa jatkaa olisi ollut vielä, vaikka kuinka paljon. Minkäs teet, kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös Ruisrock 2007. Omalta osaltani festit loppuivat jo lauantai-iltaan koska en omistanut enää sunnuntain lippua ( perjantai-lauantai lippu ihme kyllä pysyi tallessa koko juhlan ajan).
Festareista jäi mukavat muistot ja monet rakot jalkoihin, ensi vuonna taas…mikäli se on enää mahdollista?!?
Tiina Mustajärvi
Nuoriso-ohjaaja
Havukosken nuorisotalo
Vantaan nuorisopalvelut
