JUOKSURYHMÄN TAVOITE REISSU LAMMILLE JA TUULOKSEEN
PERJANTAI 10.11.06
Kello 16.15 lähdimme ajelemaan kari navigaattoriin luottaen
(Taru ”rölli ” Valkeapään ääni) kohti seikkailua. Matkalla pysähtelimme useita kertoja koska aina joku meistä ohjaajista muisti jotain jonka olimme unohtaneet. Matka sujui melko rauhallisesti siihen asti kun loppui tie ja näkyi vain pieni polku joka jatkui sysipimeään metsään. Alkoi olla pientä hermostuneisuutta poikien keskuudessa. Mutta ei kuin metsään Tarun ohjeita noudattaen. Kävelimme noin kilometrin jonka jälkeen navigaattori taru sanoi : olet perillä, laita sauna lämpiämään. Paha paikka koska ei ollut mökkiä, ei saunaa, vain pimeää metsää. Poikia alkoi jo moinen eksyminen sapettamaan, joten soitimme kämpän huoltajalle ja kysyimme mihinhän on mökki ja sauna täältä viety. Saimme vastauksen tuota pikaa, olimme väärällä tiellä ja järven toisella puolella. Lopulta löysimme oikean tien ja huoltomiehen perässä köröttelimme AHDIN KÄMPÄLLE. Kämppä oli oikein sopiva meidän tarkoituksiimme. Laittelimme iltapalaa (makaroni juusto salaatti oli hyvää) ja kävimme saunomassa, jonka jälkeen lavitsoille makaamaan ja pienet naurut eksymisreissulle.
LAUANTAI 11.11.06
Heräsimme noin klo 9.00, aamupala jonka jälkeen menimme pienelle aamulenkille lammen ympäri (kahdella pojalla oli jälleen vaikea uskoa, että jäälle ei mennä). Metsästä löysimme laavupaikan jossa kaksi miestä olivat viettäneet makuupusseissa nuotion ääressä yönsä.
Pojat kokeilivat myös erikoista puunhalkaisuterää (puu laitettiin pystyyn terän päälle joka oli maan tasossa ja sitten lyötiin puunuijalla puun päähän) joka osoittautui toimivaksi systeemiksi. Lenkin jälkeen lepäiltiin ja kuivateltiin vaatteita.
Päivällä kävimme myös katselemassa Tuuloksen kylää, siellä ei ollut edes yhtään kauppaa (kunnantalo oli ja sitäkin hulppeempi, niin ja olihan siellä kaksi pankkia OP ja SÄÄSTÖPANKKI).
Reissun jälkeen aloimme valmistamaan ruokaa ryhmissä Trangioiden avulla. Oli minulla ainakin hupaisaa katsella poikien kokkailua. Ruuat onnistuivat hyvin (italianpataa runsaalla jauhelihalla). Sitten olikin nokkaunien aika ennen illan koitoksia.
Illansuussa aloitimme ERÄSMIESKISAT (lajeina puun nopeusjuoksu ja erittäin vaativa puuristiseisonta). Kaikki pojat selvisivät urakasta erinomaisesti, kokeilivat jopa uudestaan. Yritimme pelata joukkueittain trivial pursuittia mutta pierujen hajun ja yleisen älämölön vuoksi jouduimme keskeyttämään pelin. Illemmalla pojat halusivat vielä leikkiä pimeässä keskenään kukkulan valloitusta. Viihtyivät melkein kaksi tuntia.
Illalla nukkumaan meno tuotti osalle pojista ylitsepääsemättömiä ongelmia ( lampaat varmaa lopuivat kesken). Älämölöstä ei meinannut tulla loppua joten kyseltiin vapaaehtoisia yölliseen kävelyretkeen kauniiseen kuutamoon. Kaksi halusi lähteä. Menimme ulos ja minä näytin suunnan mihin lähteä (itse ajoin autolla perässä, vilkuilla ohjaten suuntaa). Pojat kävelivät reippaasti isommalle tielle asti, jossa sanoin heille että lähdetään takaisinpäin. Mutta meidän jukuripäät olivat päättäneet jatkaa kävelemistä. Okay ajattelin, käänsin auton ja ajoin leirille takaisin, noin puolentunnin päästä palasin ja pojat värjöttelivät opastaulun alla. Eivät olleet huomaavinaan minua, joten laitoin autossa webaston päälle ja otin pienet torkut. Tunnin kuluttua pojat koputtivat auton ikkunaan ja halusivat kyytiin. Kysyin joko uni maistuu, sain myöntävän vastauksen. Mökillä olivat kaikki jo nukkumassa, olihan kello jo melkein puolineljä. Loppu yö oli hyvinkin rauhaisa (kuorsaus, pierut, hammasnarina) lukuun ottamatta näitä pieniä juttuja.
SUNNUNTAI 12.11.06
Heräsimme aamulla 9.30. Söimme aamupalan, siivosimme ja lähdimme kotia kohti. Havukosken nutalla olimme noin 13.30. Purimme autot ja kaikki lähtivät koteihinsa ISÄNPÄIVÄN viettoon.